söndag 15 oktober 2017

Jesajan kirjan kansoista: Meedialaiset

 UT Apostolien teot maintisevat meedialaiset : Apt. 2:8-11 Kuinka me sitten kuulemme  kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet,  me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa, Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa  ja Aasiassa, Frygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Libyan alueilla ja täällä oleskelevat roomalaiset , juutalaiset ja käännynnäiset, kreetalaiset ja arabialaiset, me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.

Jesaja kirjoitti teoksensa  vajaat 3000 vuotta sitten, 710 eKr- 680 eKr.  Olen juuri lukemassa sellaista kohtaa, missä mainitaan meedialaiset. Meedialaiset saivat  imperiumvaltansa pystyyn  678 eKr aikoihin ja  Jesaja oli edeltä nähnyt miten jopa  Assur ja  Baabel  kukistuvat ja miten pikku kansat joutuvat tämän murskaavan genosidisen imperiumin jalkoihin. Mutta Jesaja näki myös että  kauhistuttava Holoaksutiajan alto oli ohimenevä ja lopulta  on tulevae aika, että Israel vielä kokontuu maailman neljältä kulmalta, jonne sitä on paennut ja sirottunut, tosin vain pieni jäännös  selviää lopun aikaan silloin tulee rauhan ajan valtioelämä mahdollseksi.  Jesajan oma elämä  päättyi aikoina kun Meedia oli jo  tunkeutumassa  Levantin alueelle.  Jesaja kuvaa  meedialsiten ominaisuuksia ja käyttää myös sanaa SHOAA, joka on otettu nykyhebrean    HOLOKAUSTI- sanaksi.  Lukemani raamatunkännös on suoemnenttu  1938, jolloin ei olltu vielä  viimevuosisadan  SHOAA tapahtunut ja jae on käännetty
"Mitä teette koston päivänä, rajumyrskyssä (SHOAA), joka tulee kaukaa?  Kenen turviin pakenette apua saamaan ja minne talletatte tavaranne? Ei muuta  kuin vaipua vangittujen joukkoon tai kaatua surmattujen sekaan. "  Jesaja 10: 3-4.
Jumala rankaisi  assyrialaiset rankaisi meedialaisilla. Meedialasiten jäljiltä  sanotaan: ... kuolevaiset  tulevat harvinaisemmiksi kuin puhdas kulta, ihminen  harvinaisemmaksi kuin Oofirin kulta.  Ihmiset ovat kuin säikytetyt gasellit ja niinkuin lampaat, joilla ei ole kokoajaa, he kääntyvät kukin kansansa luo, pakenevat kukin omalle maallensa. Kuka ikinä tavataan, lävistetään, kuka kiinni joutuu, se miekkaan kaatuu..
Luoja itse herätti meedialaiset sotajalalle assyrialaisia vastaan, Baabelia vstaan. Sanotaan heistä, että   he eivät hopeasta  huoli eikä kullasta  välitä- he kaatavat nuoret miehet, eivät armahda kohdun hedelmää, eivätkä lapsia sääli- "

Sisi tällainen natsimainen geeni on ollut jo aikojen varhaisvaiheissa  ihmiskunnassa olemassa ja herää helposti  funktionaaliseksi.


Katson  netistä jotain tietoa meedian kieli ja geeniperimäalueesta. Evolutionaalisesti 3000 vuotta on lyhyt  aika. meedian vallan murskasi Koores, persialainn 549 eKr. Jesaja kuvaa suuret  Israelin           vastaiset imperiumit  Jumalan vitsoina: Assur, Jumalan vihan vitsa ( Jesaja 10: 5), mutta  Assurissa  heräsi kansaintuhoojain  megalomaniset ajatukset ( Jesaja 10: 7-11)  ja niin Jumala rajoitti Assurin vallan  toisella alkuimperiumilla ( Jesaja 10: 25).
 Jesaja 13: 3 kertoo että nyt on  Hänen  taivaalliset sotajoukkonsa aktsastettu  ja ne  ovat  asettuneet  toiseen  rankaisijakansaan ja nyt Baabel rangaistaan ylettömistä pahoista teoistaan ( Jesaja 13: 4)  jae 17:  Meedialaiset sen sijaan  herätetään nyt kostamaan  Baabelille.
 Näiden  neljännesmaailmansotien välillä on lohduttavia sanoja Israelin kansalle tulevista  ajoista. Myös  Israelin pienet naapuriheimot joutuvat imperiumien tallaamiksi ja mainitaan kukin.
 Meedian imperiumin  invaasion alkuajoista  Jesaja mainitsisee  luvussa 21.
Danielin kirja maintisee myös  imperiumien vaihtumisesta
 Baabelin kuninkaan valta kunta annetaan meedopersialle ja daarejaves meedialainen sai haltuunsa valtakunnan olelsaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen ( Daniel 5: 31)



Suomenkielinen Wikipedia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Meedian_kieli

Meedian kieli

Meedian kieli on muinaisessa Meediassa asuneiden heimojen puhuma kuollut iranilainen kieli. Meedialaiset mainitaan assyrialaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 835 eaa.[1]
Meedia kuului luoteisiranilaisiin kieliin. Sitä käytettiin ilmeisesti kirjakielenä Meedian valtakunnassa 700–600-luvuilla eaa. Alkuperäisiä tekstejä ei kuitenkaan ole säilynyt. Kieli tunnetaan akkadin-, aramean- ja elaminkielisissä ja muinaisissa kreikkalaisissa lähteissä esiintyvien yksittäisten sanojen sekä muinaispersiaan omaksuttujen lainasanojen perusteella.[1]

Vastaava englantilainen lähde  antaa laajemman selvityksen:
  1. The Median language (also Medean or Medic) was the language of the Medes.[2] It is an Old Iranian language and classified as belonging to the Northwestern Iranian subfamily, which includes many other languages such as Azari, Gilaki, Mazandarani, Kurdish (Zazaki, Gorani, Sorani, Kurmanji), and Baluchi.[3]

    Contents

    Attestation

    Median is attested only by numerous loanwords in Old Persian. Nothing is known of its grammar, "but it shares important phonological isoglosses with Avestan, rather than Old Persian. Under the Median rule.... Median must to some extent have been the official Iranian language in western Iran".[4]
    No documents dating to Median times have been preserved, and it is not known what script these texts might have been in. "So far only one inscription of pre-Achaemenid times (a bronze plaque) has been found on the territory of Media. This is a cuneiform inscription composed in Akkadian, perhaps in the 8th century BCE, but no Median names are mentioned in it."[5]
    Some modern research suggests that the so-called Linear Elamite, which still has not been deciphered, may have been written in the language of Medes, by assuming Kutik-Inshushinak was the original Iranian name of Cyaxares the Great and not a much earlier Elamite king.[6]

    Identity

    A distinction from other ethnolinguistic groups (in Herodotus, ethnos means 'people') such as the Persians is evident primarily in foreign sources, such as from mid-9th century BCE Assyrian cuneiform sources[7] and from Herodotus' mid-5th century BCE secondhand account of the Perso-Median conflict. It is not known what the native name of the Median language was (just like for all other Old Iranian languages) or whether the Medes themselves nominally distinguished it from the languages of other Iranian peoples.
    Median is "presumably"[4] a substrate of Old Persian. The Median element is readily identifiable because it did not share in the developments that were particular to Old Persian. Median forms "are found only in personal or geographical names... and some are typically from religious vocabulary and so could in principle also be influenced by Avestan.... Sometimes, both Median and Old Persian forms are found, which gave Old Persian a somewhat confusing and inconsistent look: 'horse,' for instance, is [attested in Old Persian as] both asa (OPers.) and aspa (Med.)." [4]
    Using comparative phonology of proper names attested in Old Persian, Roland Kent[8] notes several other Old Persian words that appear to be borrowings from Median: for example, taxma, 'brave', as in the proper name Taxmaspada. Diakonoff[9] includes paridaiza, 'paradise'; vazraka, 'great' and xshayathiya, 'royal'. In the mid-5th century BCE, Herodotus (Histories 1.110[10]) noted that spaka is the Median word for a female dog. This term and meaning are preserved in living Iranian languages such as Talyshi.
    In the 1st century BCE, Strabo (c. 64 BCE–24 CE) would note a relationship between the various Iranian peoples and their languages: "[From] beyond the Indus... Ariana is extended so as to include some part of Persia, Media, and the north of Bactria and Sogdiana; for these nations speak nearly the same language." (Geography, 15.2.1-15.2.8[11])
    Traces of the (later) dialects of Media (not to be confused with the Median language) are preserved in the compositions of the fahlaviyat genre, verse composed in the old dialects of the Pahla/Fahla regions of Iran's northwest.[12] Consequently, these compositions have "certain linguistic affinities" with Parthian, but the surviving specimens (which are from the 9th to 18th centuries CE) are much influenced by Persian. For an enumeration of linguistic characteristics and vocabulary "deserving mention," see Tafazzoli 1999. The use of fahla (from Middle Persian pahlaw) to denote Media is attested from late Arsacid times so it reflects the pre-Sassanid use of the word to denote "Parthia", which, during Arsacid times, included most of Media.

    Predecessor of modern Iranian languages

    A number of modern Iranian languages spoken today have had medieval stages with evidences found from citations in Classical and Early Modern Persian sources. G. Windfuhr believes, "The modern [Iranian] languages of Azarbaijan and Central Iran, located in ancient Media Atropatene and Media proper, are 'Median' dialects" and those languages "continue lost local and regional language" of Old Median, which is mainly known as "Medisms in Old Persian."[13] The term comes from the regional name Pahlav/Fahlav (see fahlaviyat) in traditional medieval Persian sources and is used to call "dialect poetry and other samples of locales in western Iran reflects the Parthian period" of those regions[13] and their languages "being survivals of the Median dialects have certain linguistic affinities with Parthia

  2. Median at MultiTree on the Linguist List
  3. "Ancient Iran::Language". Encyclopædia Britannica Online. 2007. Retrieved 2007-03-09.
  4. Schmitt, Rüdiger (1989). Compendium Linguarum Iranicarum. Wiesbaden: Reichert.
  5. Skjærvø, Prods Oktor (2005). An Introduction to Old Persian (PDF) (2nd ed.). Cambridge: Harvard.
  6. Dandamayev, Muhammad & I. Medvedskaya (2006). "Media". Encyclopaedia Iranica (OT 10 ed.). Costa Mesa: Mazda.
  7. Cyaxares: Media's Great King in Egypt, Assyria & Iran, by: Professor Gunnar Heinsohn, University of Bremen, May 2006
  8. "Ancient Iran::The coming of the Iranians". Encyclopædia Britannica Online. 2007. Retrieved 2007-02-28.
  9. Kent, Roland G. (1953). Old Persian. Grammar, Texts, Lexicon (2nd ed.). New Haven: American Oriental Society. pp. 8-9.
  10. Diakonoff, Igor M. (1985). "Media". In Ilya Gershevitch. Cambridge History of Iran, Vol 2. London: Cambridge UP. pp. 36–148.
  11. Godley, A. D. (ed.) (1920). Herodotus, with an English translation. Cambridge: Harvard UP. (Histories 1.110)
  12. Hamilton, H. C. & W. Falconer (1903). The Geography of Strabo. Literally translated, with notes. 3. London: George Bell & Sons. p. 125. (Geography 15.2)
  13. Tafazzoli, Ahmad (1999). "Fahlavīyāt". Encyclopaedia Iranica. 9.2. New York: iranicaonline.org.
  14. Page 15 from Windfuhr, Gernot (2009), "Dialectology and Topics", in Windfuhr, Gernot, The Iranian Languages, London and Newyork: Routledge, pp. 5–42, ISBN 978-0-7007-1131-4
  15. Tafazzoli 1999

 MEEDIAN imperiumin alue ja ajat 

Mādai

678 BC–549 BC
A map of the Median Empire; based on Herodotus
Capital Ecbatana
Languages Median
Religion Old Iranian religion (related to Mithraism, early Zoroastrianism)
Government Monarchy
King
 •  678–665 BC Deioces or Kashtariti
 •  665–633 BC Phraortes
 •  625–585 BC Cyaxares
 •  589–549 BC Astyages
Historical era Iron Age
 •  Established 678 BC
 •  Conquered by Cyrus the Great 549 BC
Area
 •  585 BC[1][2] 2,800,000 km2 (1,100,000 sq mi)


Pääkaupunki EKBATA
 https://en.wikipedia.org/wiki/Ecbatana

Tämä kaupunki maintiaan Juuditin kirjassa Raamatun Apogryfikirjojen joukossa.  Arpaksad hallitsi meedialaisia Ekbatanassa. Juudit  Luku 1:1.

EKBATA mainitaan myös Tobiaan kirjassa, sillä naftalilainen , Niiniveen pakkosiirretty Tobias oli  aikoinaan antnut sukulaiselleen Gabaelille  säilytettäväksi  omaisuuttaan Meedian Ekbatassa ja  halusi poikansa käyvän perimässä omaisuuttaan. Pojan Toobiaan mukana Rafael  oli matkaseuraa ja he tulivat  ensin Meedian Ragekseen jjossa  oli Toobitin  veljen sukua ja  Tobiaan serkku Raguelin tytär Saara. Romanssi syntyi. Rafael meni käymään Gabaelilla Meedian Ekbatassa asti ja Rageksessa pidettiin Tobiaan ja Saaran häät, ennen kuin he palasivat  Toobitin ja Hannan  luo  Niiniveen.

http://www.hope-of-israel.org/citymedes.html

lördag 11 februari 2017

Alma Raatikaisen kirjoista

Alma Raatikainen (1916- 1978) , suomalainen lähetyssaarnaaja, apuhoitaja  ja kirjailija , henkilökohtainen ystäväni. Afrikan lähetyssaarnaajana hän kertoi  outoja kulttitapoja, joita oli joutunut sillä manterella näkemään ja  niihin kuului tyttöjen raaka ymkpärileikkausseremonia,. Tästä hän mainitsee kirjassaan Itkevä Musta  Kukka, joka ilmestyi 1972. koska Gp kirjoittaa asiasta  tänään, otan  tähän tiedot Alam raatiakisen kirjastakin. http://www.gp.se/nyheter/sverige/barnmorskor-flygs-hit-p%C3%A5-k%C3%B6nsstympningsfester-1.4147573


Alma Raatikainen (22. huhtikuuta 1916 Siilinjärvi1. tammikuuta 1978 Harjavalta) oli suomalainen kirjailija.

Teoksia

  • Afrikka kutsuu ; kirj. Alma ja Eeva Raatikainen. Ristin voitto, Helsinki 1955
  • Mustan ja valkoisen Jumala. Ristin voitto, Helsinki 1957
  • Matkustamme Afrikkaan. Ristin voitto, Helsinki 1958
  • Tummaa viljaa. Ristin voitto, Helsinki 1961
  • Wairimu'. Ristin voitto, Helsinki 1962
  • Itkevä musta kukka : Pohjois-Kenian karua arkipäivää. Ristin voitto, Tikkurila 1972

Suomennoksia

  • Charles Ludwig : Noitatohtorin loma. Ristin voitto, Helsinki 1950, 2. painos 1963
  • Kathryn Kuhlman : Uskon ihmeisiin. 2. painos, Ristin voitto, Tikkurila 1973, 3. painos 1974 (alkuteos I believe in miracles)
11.2. 2017

tisdag 7 februari 2017

Berndt Mikael Nybergin (1871- 1940) AAMURUKOUS-laulu


AAMURUKOUS

Kanssain ole, Jeesus, päivä tämäkin.
Auta askeleissas että kulkisin.
Päivä kuluessaan monet puuhat tuo.
Rinnallani seiso, apuasi suo!

Pyhitä, oi Jeesus, luonne, mieleni.
Halujani hoida, hoida kieleni.
Sydän jos saa haavan, jälleen paranna.
Estä, etten muita täällä haavoita. 

Anna edes hiukan Sua mun heijastaa,
että silmilläsi katson maailmaa.
mieli nöyrä hellä luo Sä minuhun.
Suo mun jokaisessa nähdä kuva Sun.

Työt ja ilot huolet kädestäs jos saan
Tyynnä tietäin kuljen, Sinuun katson vaan.
Illan tullen riennän helmaas Herrani.
Olet maailamssa syvin riemuni.

(Hengellinen  laulu ja virsi numero 493  vuoden  1900-luvun painoksessa)



Suomalainen säveltäjkäruonoilija Berndt Mikael Nyberg ( 7.2. 1871- 11.1. 1940)


WIKIPEDIA-lähteestä 7.2. 2017 , 146 vuotta siten  syntyi B.Mikael Nyberg Helsingissä ( Sukunimi  on myöhemmin  suvussa suomennettu Nuorivaaraksi). Mikael Nybergin äiti oli  Aina Sofia Topelius. Tästä ehkä heijastuu hänen runoutensa  erittäin  silmiinpistävän kaunis sisältö, syvällinen merkitys  ja klassinen  arvo. 

Berndt Mikael Nyberg (7. helmikuuta 1871 Helsinki11. tammikuuta 1940 Äänekoski)[1] oli suomalainen säveltäjä ja runoilija, joka sävelsi varsinkin hengellistä musiikkia.
Sisällysluettelo
Henkilöhistoria
Nybergin vanhemmat olivat lehtori Berndt Axel Nyberg ja Aina Sofia Topelius. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1894-1905 oli Ida Elisabeth Leinberg ja toinen vuodesta 1906 Esther Irene Leinberg.[1] Nyberg oli Sakari Topeliuksen tyttärenpoika ja muusikko Jukka Kuoppamäen isoäidin veli. Hänen serkkujaaan olivat kansanrunoudentutkija Kaarle Krohn, säveltäjä, kirkkomuusikko ja musiikintutkija Ilmari Krohn ja kirjailija Helmi Krohn. Tultuaan ylioppilaaksi 1889 Nyberg opiskeli Helsingin musiikkiopistossa vuoteen 1893. Hän toimi Oulun tuomiokirkon urkurina 1894–1896 ja samaan aikaan Oulun ruotsalaisen lyseon ja tyttökoulun laulunopettajana, Rauman seminaarin laulun- ja soitonopettajana vuosina 1896–1898, Sortavalan seminaarin musiikin lehtorina vuosina 1898–1917 sekä Raja-Karjalan kansanopiston johtajana vuodesta 1920. Hän oli myös Sortavalan Evankelisen Seuran Kaikille-lehden toimittaja.[1]

Taiteellinen tuotanto
Jo opiskeluaikoinaan Nyberg keräsi kansansävelmiä Lounais- ja Keski-Suomesta. Hän sävelsi etenkin hengellisiä yksin- ja kuorolauluja, koulu- ja lastenlauluja, kantaatteja sekä alkusoittoja Suomen evankelisluterilaisen kirkon koraalikirjaan.[2] Nykyisessä virsikirjassa on Nybergin säveltämä virsi numero 631, Oi Herra, jos mä matkamies maan. Hän on myös kirjoittanut virren 342, Niin ihanaa on ylistää, alkuperäiset ruotsinkieliset sanat, jotka Alpo Noponen suomensi. Lisäksi Nyberg on suomentanut eräitä muita, alkujaan ruotsinkielisiä virsiä [3] Nyberg julkaisi vuonna 1890 kokoelman hengellisiä kansansävelmiä (Kansan lahja kirkolle) yhdessä Ilmari Krohnin kanssa.

Sävellyksiä
Nybergin sävellyksiä ovat muun muassa:[1]
  • kantaatit vuosina 1910, 1919, 1921, 1932 ja 1934
  • noin 100 yksinlaulua ja duettoa
  • noin 130 kuoro- ja yhteislaulua sekä lastenlauluja
  • koraalialkusoittoja.
Teoksia
Nyberg toimitti muun muassa seuraavat teokset:[1]
  • Koraalikirja seminaarien soitto-opetusta varten, 1888
  • Opettajan laulukirja, 1902
  • Virsisävelmistö, 1917, Ilmari Krohnin kanssa
  • Uusia hengellisiä sävelmiä I-III, 1908-1913, Ilmari Krohnin ja Heikki Klemetin kanssa
  • Liturgiset sävelmät, kuten edellä
  • Hengellisiä lauluja ja virsiä (Suomen Lähetysseura)
Runoja Nyberg kirjoitti sekä suomeksi että ruotsiksi.[1]

Lähteet
  • Krohn, Ilmari: ”Mikael Nyberg”, Suomen säveltäjiä, s. 307-313. Toimittanut Sulho Ranta. Porvoo: WSOY, 1945.

  • Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja, s. 347. Helsinki: Otava, 1948.

  • Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirja

    Luonnon Uuden Vuoden aatossa 2017. VIIKUNAPUUN laulu ( B.M. Nyberg)

    Suomalainen hengellinen laulu numero 33 joka on
     VIIKUNAPUUN LAULU  ( Luuk. 13: 6-9)

    Mikael Nybergin sanoin ja sävelin:

    Sun tarhassas, oi Herra on niin paljon puita.
    Mä yksin lienen toivoten ja kuihtuneempi muita.
    Ja usein oon mä kysellyt: Mua miksi näin oot kärsinyt.

    Mä kauhistun kun muistan vaan Sä kuinka monta vuotta
    oot tullut taintas katsomaan ja heelmää etsit suotta.
    Pois käännyit mielin raskahin ja itkevän sun huomasin.

    Ja minä kuitenkin jos ken oon rakkauttas saanut.
    Soit huoltas mulle tuhlaten. Et auttamasta laannut.
    Miks olen tällainen mä vain? Niin kuiva, kehno laadultain.

    Niin kaatunut mä oisin, pois hakattuna varmaan,
    vaan armon sain mä kuitenkin Sun äänes tähden armaan.
    Tää vuosi vielä sille suo. Se hedelmän kai vihdoin tuo,.

    Niin, vuosi vielä Herrani. Mä tunnen mieles laadun.
    Sä katkaista et tahtoisi, Sä suret, jos mä kaadun.
    Oi, vielä auta armostas mua vihannoimaan tarhassas.

    Helmikuu 7. 2017  (11. Shevat kuuta  5777)
    (Luonnon Uuden Vuoden päivä 11.2. 2017  tänä vuonna:  TuBeShav 5777)


    torsdag 29 december 2016

    VAltiollista hahmottumista Levantissa

    http://www.gp.se/nyheter/v%C3%A4rlden/federation-f%C3%B6rbereds-i-norra-syrien-1.4082278

    Samuel Bagster. Valaistu päivä. Joulukuun 29 pnä

    Aamulla:

    Ymmärtäkää, mikä Herran tahto on. (Ef. 5:17).(Paavali tarsolainen, apostoli)
    •  Tämä on Jumalan tahto, teidän pyhityksenne. (I Tes.. 4:3, Paavali tarsolainen, apostoli).
    • Tee siis sovinto ja elä rauhassa Hänen  kanssaan, niin saavutat onnen. (Job  22:21) 
    • Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat Sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka Sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. (Joh. 17:3) ( Jeesuksen Sana)   
    • Me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, Hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa.  Hän on totinen Jumala ja Iankaikkinen elämä.  (I Joh. 5: 20) (Johannes apostoli)
    • Me emme ole lakanneet teidän edestänne rukoiolemasta ja anomasta, että tulisitte täyteen Hänen tahtonsa tuntemista, kaikessa hengellisessä viisaudessa ja ymmärtämisessä. (Kol. 1:9, Paavali tarsolainen, apostoli).
    • Me anomme, että meidän Herramme  Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen Hänen tuntemisessaan ja valaisisi tiedän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon Hän on teidät kutsunut, kuinka suuri Hänen perintönsä kirkkaus Hänen pyhissään. ( Ef. 1: 17, 18, Paavali tarsolainen, apostoli).
    • Kiittäkää Herraa, kaikki  Hänen sotaväkensä, te Hänen palvelijansa, jotka Hänen tahtonsa teette. ( Psalmi 103: 21)(Kuningas Daavidin psalmi).
    Päivitys 29.12. 2016